Keskiviikko 25.11.2009 - Eeva-Riitta Pitko
Suomi on kallis maa
Elämisen kalleutta voi mitata vain sillä, mihin rahat riittävät. Jos rahaa on käytettävissä paljon, kalleutta ei ehkä havaitse.
Tavallisen kansalaisen - pienen ihmisen todellisuus on sika-nautaa, eli sitä, kuinka paljon kyseistä elintarviketta saa viidellä eurolla. Joillakin on tapana ostaa bensaa autoonsa aina samalla summalla. Sen määrän minkä 20 eurolla saa.
Minulla oli mahdollisuus olla Espanjan Torreviejassa kolme viikkoa marraskuussa. Matka oli todellinen opintomatka tämän hetken espanjalaisen kanssasisaren ruokatalouden hallintaan ja ostoslistaan.
Lähin Merkadona, jossa kävin ostoksilla, oli erittäin siisti, asiallinen ja asiakasystävällinen. Pidin erityisesti kalatistiskistä, jossa oli päivittäin tuoretta kalaa ja äyriäisiä. Hinta ei toisin ollut sen edullisempi kuin Suomessa. Palvelutiskin monipuolinen tarjonta ja hyvä palvelu miellytti.
Marraskuu on maassamme pimeää ja synkkää. Kyselin Espanjaan muuttaneilta suomalaisilta, mikä heitä eniten miellyttää valitsemassaan olinpaikassa. 90 %:sti vastaus oli VALO. Saman asian kuittaan minäkin.
Valoa on niin monenlaista. Kotomaassamme pimeänä vuodenaikana voi polttaa kynttilöitä, kietoutua lämpöiseen villashaaliin ja tunnelmoida hämyssä.
Entäpä, jos ei kertakaikkiaan pidä moisesta. Joillekin pimeys on tuskallista ja kynttilöiden valo ei riitä siirtymään realismista tunnelmaan. Minä kuulun niihin. En pidä joulusta enkä kynttilänvalosta. Mieluummin otan valon vastaan suoraan auringosta. Olen niitä, joiden olisi voitava matkustaa sinne, missä auringon voisi ahmia suoraan taivaalta, vuodenajasta riippumatta.
Ymmärrän varsin hyvin heitä, jotka muuttavat Suomesta etelän valoon ja lämpöön.
|
|
Ei kommentteja.
Avainsanat:
Espanja,
hinnat,
alv
|
Sunnuntai 19.7.2009 - Eeva-Riitta Pitko
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini äänestettiin EU-parlamenttiin. Soinin äänisaalis oli komea, hänelle portit avautuivat sepposen selälleen paikalle, jossa päätetään EU:n (mutta valitettavasti myös pienen kotomaamme Suomen lainsäädäntöön vaikuttavista )asioista. Oma mielenkiintoni Euroopan Unioniin kasvoi lähes 100 %:sti Soinin valinnan myötä. Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995. Valtion virkamiehenä olen päässyt/joutunut sisäistämään Euroopan Unioniin liittymisestä aiheutuvat muutokset omissa virkatehtävissäni. Selkein ulkoinen osoitus direktiivien vaikutuksesta Suomen lainasäädäntöön on Suomen Laki -kirjan mammuttimaisesti lisääntyneet sivut.
Timo Soinin valinta Eu-parlamenttiin lähensi taviskansalaista ja EU:ta. Presidentti Ahtisaari ja pääministeri Aho kirjoittivat Euroopan Unioniin liittymissopimuksen juhannuksena 1994. Suomi liiittyi EU:iin 1.1.1995. 15 vuotta allekirjoittamisajankohdan jälkeen on arvioinnin aika. Sen parlamentaarikko Soini tietää varsin hyvin. Hän tietää sen niin hyvin, että hänellä oli rohkeutta asettua ehdokkaaksi Eu-vaaleissa 2009.
Timo Soini pitää omaa EU-blogiaan. Hyvä niin! Sen katsastettuani kävin muidenkin valituksi tulleiden edustajien sivuilla. Timo Soinilla on sydän paikallaan ja jalat maassa. Lyhyetkin viestit Eu-areenalta ovat tervetulleita. Perussuomalaiset rp:n puheenjohtaja, kansanedustajaTimo Soini on ehdottomasti mielenkiintoisin vuonna 2009 kesän alussa valituista ja 14.7.2007 kautensa aloittaneista parlamentaarikoista.
|
|
Ei kommentteja.
Avainsanat:
perussuomalaiset,
Eu,
perustuslaki,
elintarvikkeiden hinnat
|
Tiistai 25.11.2008 klo 9:57 - Eeva-Riitta Pitko
Oon kotona taas.... Matkailu avartaa - sanotaan! Tottahan se on miettii sitä käsitettä miltä kantilta tahansa. Matka Espanjan Aurinkorannikolle on nykyään melko vähäpätöinen juttu verrattuna eksoottisiin maihin tehtyihin, kestoltaan useamman viikon matkoihin. Punaista EU-passia ei tarvitse kuin vilauttaa. Se, mikä häiritsee on strippaaminen lentokentän portilla kansainväliselle alueelle siirryttäessä. Harmittaa kun tarkoin sopivilla vaatteilla peitellyt liikakilot on pakko pullauttaa kaiken kansan nähtäville. Espanja on miellyttävä maa. Ihmiset ovat ystävällisiä, englanniksi kommunikointi on nykypäivää ja autoilijat ovat erityisen kohteliaita jalankulkijoille. Ruokakaupassa kymmenellä eurolla saa lähes puolet enemmän koriin tarvikkeita. Hedelmät ovat edullisia ja tietenkin viinit, jos niistä tykkää. Espanja on miellyttävä maa ilmojen suhteen. Marraskuussa ei ole liian kuumaa. Sandaalikelit meille pohjoismaisille, paikallinen väki kulkee talvisaappaissa ja paksuihin talvivaatteisiin sonnustautuneina. Tottahan aamuisin ja illalla on viileää. Pidin tämän kertaista käyntiäni Aurinkorannikolla lähinnä opintomatkana vastaisen varalle. Espanja on riittävän lähellä vaikkapa junalla mennen, mikä tarkoittaisi huomattavasti pienempää hiilijalanjälkeä kuin lentämällä matkustaminen. Pidän lentämisestä mutta en sen ikävästä maineesta ympäristön saastuttajana. Kymmenettuhannet suomalaiset ja pohjoismaiset ihmiset ovat valinneet talvikauden asuinpaikakseen miellyttävämmän ilmaston maan. Espanjan aurinkorannikolla suomalaisia on runsaasti. He ovat tehneet valinnan oman mieltymyksensä ja mahdollisuuksiensa mukaisesti. Niin itsekin toimin sitten aikanaan. Voin perustella valintaani jo kliseeksi tulleella globaaliudella. Espanja voi olla toinen kotimaani globaalissa maailmantaloudessa. Onhan käynyt niin, että oman maamme mansikat ovat muuttuneet EU:n myötä paremmiksi muissa EU-maissa. Sitähän se eu-kansalaisten tasavertaisuus merkitsee. Palvelujen hankkiminen muista EUmaista on sallittua jopa velvollisuus. Ja miksi ei olisi? Jos palvelusta maksaa etukäteen on siihen oikeus ... Ainoa tapa saada rahoilleen vastiketta on hankkia niitä sieltä missä on halvempaa. Pienellä eläkkeellä elävän ruokakori täyttyy espanjalaisessa ruokakaupassa paitsi halvemmin niin myös maukkaammin tuottein.
|
|
Ei kommentteja.
Avainsanat:
matkailu,
hinnat,
päästöt
|
Sunnuntai 29.6.2008 klo 10:12 - Eeva-Riitta Pitko
EGOnomisti- Carpe diem! Elämme nousevien hintojen aikaa, epävarmuutta ja tietämättömyyttä tulevaisuudesta. Voimme vain arvailla. Pankkien hallussaan pitämät lainojen korkokehitystä osoittavat käppyrät heittävät häränpyllyä. Lainojen korkoprosentin pitäisi olla kolmen pintaan kesällä – 09, sijoituskoroista ei uskalleta edes tehdä käppyröitä. 1990-luvun laman kokeneet ihmiset ovat varovaisia, nuorempi sukupolvi ei muistele menneitä, eikä ymmärrä ottaa vanhempien vinkistä vaarin. Kannattaisiko siis sijoittaa vain itseensä? Hinnat ovat nousseet, nousemassa tai jopa kokemassa ennätysmäisen nousun lähimpien kahden vuoden aikana. Kerskakulutukseen kannattaa sijoittaa nyt, sillä parin vuoden kuluttua sellaiseen on varaa vain todella äveriäillä. Hesarin matkailusivu on pullollaan halpoja viimehetken matkoja. Nyt on todellinen ”viime- ja äkkilähtöjen” hetki. Carpe diem! Jos tahdot Hawaijille, tee se nyt, huomenna voi olla liian myöhäistä. Itseensä sijoittamisen tuotto-% tulee olemaan kaikkein korkein. Jos lentomatkojen hinnat nousevat 300 % nyt tehty matka on paras sijoitus tulevaisuuteen. Niin myös kaiken muun sellaisen kulutustuotteen, joka ei ole tuiki tärkeä, mutta jota kuitenkin haluat. Hyvä EGOnomisti! Mieti tarkoin mihin sijoitat tässä laskevien kurssien hetkessä. Kun olet reissusi tehnyt, ala sijoittaa ekologisiin rahastoihin, sillä ne tulevat olemaan seuraavien vuosikymmenten parhaita sijoituskohteita.
|
|
Ei kommentteja.
Avainsanat:
hinnat,
kulutus,
matkat,
|
|
|