Pätkätyö kyykyttää                    

Enemmän kuin miljoonaa suomalaista palkansaajaa työskentelee ns. epätyypillisissä työsuhteissa, joihin kuuluvat määräaikais-, vuokra- ja osa-aikainen työ.

Epätyypillisten työsuhteiden määrä on lisääntymässä. Epävarmuus työssä syö enemmän kuin työ palkkana syöttää. Pitkään jatkunut perusturvallisuutta horjuttava elämäntilanne altistaa riskitekijöille, joista voi olla seurauksena terveydentilan menettäminen. Työnantaja pyrkii säästämään kustannuksia vähentämällä työvoimaa. Työmäärä ja kiire lisääntyvät. Henkilökunta voi huonosti, sairauspoissaolot lisääntyvät, työilmapiiri kiristyy. Yhtälössä ei ole yhtään hyvää ratkaisua vain yksi huono ja kaksi vielä huonompaa. 

Pätkätyöläisen oikeusturva on olematon.

Yksityisellä puolella erityisen ongelmallisia ovat pätkätyöt, joissa työntekijä kutsutaan vain tarvittaessa töihin sekä lisääntynyt vuokratyö, jossa suuri epäkohta on työsuhteen lyhyestä kestosta johtuva etuuksien ulkopuolelle jääminen.Työsopimuksen erityispykälät voivat sulkea pätkätyöntekijältä oikeuden terveydenhuoltoon.

Työterveydenhuolto on uskomattoman suuri etu tähän maailman aikaan kun terveyskeskukset potevat lääkäripulaa.

Pätkätyöläisen pitää omata hyvä kunto ja perusterveys. Uuttera työssäkäynti ilman sairauspoissaoloja on lyhyt mutta varma askel pidemmän työpätkän saamiseksi. 

Pätkätyö on perinteisesti ollut kausi- tai urakkatyötä. Tänä päivänä pätkätyöläisyydessä useimmin on kyse töistä ja tehtävistä, jotka eivät laatunsa vuoksi edellytä määräaikaisuutta. Kuntien hoiva-alat ovat tyyppiesimerkki jatkuvasta työvoimatarpeesta, jota paikataan ketjuttamalla työt yleisluonteeltaan vakituisiksi työ- tai virkasuhteiksi. Julkisessa pätkätyöläisyydessä on erotettavissa kaksi ryhmää; koulutetut, julkisella sektorilla työskentelevät naiset, joiden määräaikaisuuksissa on usein kyse ketjutetuista sijaisuuksista. Toinen ryhmä koostuu myös koulutetuista, vähintään 40-vuotiaista ylemmistä toimihenkilömiehistä, joilla määräaikaisuus perustuu työn projektiluonteisuuteen tai määräaikaisen viran hoitamiseen.

Naiset pärjäävät tälläkin alueella miehiä paremmin. Miehiä on pätkätöissä vähemmän.

Olipa työn määräaikaisuus minkälaista tahansa, sen vaikutus ihmiseen on aina samanlainen, mikäli elämän arki ja turvallisuus on rakennettava työstä saatavan ansion varaan. Juuri näinhän on useimmilla meistä työikäisistä. 

Yksinhuoltajat ja yksinmaksajat ovat oma erityinen ryhmänsä.  Bensalitraa, telkkarilupaa ynnä muita maksuja ja taksoja ei hinnoitella yksinmaksajalle erikseen.

Päinvastoin bonushintoja ei yksinäisille ei ole tarjolla. Pitkään jatkunut perusturvallisuutta horjuttava elämäntilanne altistaa riskitekijöille, joista voi olla seurauksena terveydentilan menettäminen.

Ketjuttamiset ja pätkätyöt on lopetettava ja tehtävä muutettava vakinaisena työsuhteena hoidettavaksi. Määräaikaisuudet ovat perusteltuja pitkäaikaisissa sijaisuuksissa ja vuorotteluvapaissa. Määräaikaisuudet ovat paikallaan opiskelijoille, jotka tahtovat tehdä opiskeluaikanaan lyhyitä työjaksoja opintojaan rahoittaakseen. Toinen asia sitten onkin opintorahan pienuus, joka patistaa nuoret ottamaan töitä jopa keskeyttämään opiskelunsa.