Kansalaisvaikuttamisesta                    13.1.2007

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus käynnisti neljä politiikkaohjelmaa, joista yksi on kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma.  Ohjelman työn tavoitteeksi on asetettu keinojen etsiminen demokratian vahvistamiseksi.  Lyhyesti sanottuna löytämään sellaiset toimenpiteet, joilla ihmiset motivoidaan äänestämään seuraavissa vaaleissa.

Miksi on tarvetta oikein valtioneuvoston voimin patistella kansalaisia olemaan aktiivinen. Ihmistähän ei voi motivoida, hän motivoituu jos niikseen. Todellinen huolenaihe on, sillä mielenkiinto poliittiseen toimintaan ja yhteiskunnallisiin asioihin on vähentynyt. Se näkyy alentuneina äänestysaktiivisuutta ilmoittavina prosentteina. Kymen vaalipiirissä prosentti oli vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 67,5 %. Äänestämättömyys ei ole vain nuorten piirre, vaan on leviämässä yhä vanhempiin ikäluokkiin.

Onko politiikan vaihtoehdottomuus, samankaltaisuus ja mahdollisuus kansalaisvaikuttamiseen vieneet ihmisiltä todellisen kiinnostuksen siihen, miten ja ketkä maamme asioita hoitavat. Mistä muutos johtuu, mikä sen on saanut aikaan? Äänestäminen saattaa tuntua riittämättömältä tavalta osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Nuoremmat ovat omaksuneet välittömämmän tavan mielipiteen ilmaisuun. Nettiaikanuorille ja miksipä ei vanhemmillekin tuntuisi luontevalta äänestää tietokoneella.

Mikä osuus puolueilla sitten onkaan kansalaisvaikuttamisessa. Yksi puolueiden tehtävistä on kansalaiskeskustelun herättäminen. Ihmisten mielenkiinto ja omien mielipiteiden esittämisen ja niistä johtopäätösten tekemisen pitää olla pohjana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.  Tietokoneelle suunnitellut asialliset "otakantaa" -tyyppiset keskustelupalsat ovat hyviä, mutta haittapuolena on se, ettei niihin pääse toki kaikki tasavertaisesti osallistumaan.

Pienpuolueiden ehdokkaiden mahdollisuus muhkeisiin vaalikampanjoihin on olematon. Ehdokkaaksi asettuminen on oikeus mutta se ei riitä. Velvollisuutemme on tuoda esille tärkeinä pitämiämme asioita, jotka sytyttävät ihmisissä mielenkiinnon äänestämällä vaikuttamiseen. Jokaisen ehdokkaan ykkösvaaliteeman tulisi olla äänestämisen tärkeys asiallisin vaikuttamiskeinoin niin, että äänestäjä kokisi oikeuden muuttuneen lähes velvollisuudeksi.

Nykyinen vaalijärjestelmä kohtelee kaltoin pienpuolueita, koska vaalipiirikohtaisen äänikynnyksen ylittäminen on väestömäärältään hupenevissa vaalipiireissä yhä saavuttamattomampi. Sekin on seikka, joka voi vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen. Sinällään äänestämistä vastaan ei olla, mutta koetaan, että äänestämisellä ei ole lopputuloksen kannalta kuitenkaan merkitystä. Sen voi lukea lehdessä olleesta vaalirahoituksesta kertovasta jutusta rivien välistä. Ilman vaalituloksen vahvistamista jo tiedetään ketkä ovat läpimenijöitä. Eikö se, jos mikä ole suoraa vaikuttamista ihmisten mielipiteisiin. Toisinajattelijoilla on nyt mahdollisuus osoittaa, mitä lakiin kirjattu perusoikeus äänestämiseen voi toteutuessaan merkitä.

Hyvät ihmiset. Kansanvalta 2007 mietinnön loppusanoissa puolueille ja meille ehdokkaille asetetaan haaste seuraavien vaalien äänestysprosentin kohottamiseksi yli 70 %:n.Kansanedustajat valitaan maassamme järjestämällä eduskuntavaalit, joissa voi äänestää ennakkoon ja yhtenä vaalipäivänä 18.maaliskuuta. Äänestysoikeus on perustuslakiin kirjattu. Teillä on valtaa, käyttäkää sitä tulevissa vaaleissa.

 Kouvolassa 13.1.2007  Eeva-Riitta Pitko   Perussuomalaiset rp.