Elämä on filosofiaa?

Onko elämää ilman filosofiaa?

Mitä jäit paitsi jos lintsasit filosofian oppitunneilta? Mitä on filosofia?

Mitä on filosofia? Juuri sitä. Kysymyksiä, ajattelua, pohdintaa. Mitä on todella olemassa? Voimmeko oikeastaan tietää mitään? Onko olemassa oikeaa ja väärää? Onko elämällä tarkoitusta? Päättyykö kaikki kuolemaan?

Sana 'filosofia' on lähtöisin kreikan kielen sanoista filia ja sofia, joista ensimmäinen merkitsee rakastamista tai ystävyyttä ja jälkimmäinen viisauttafilosofia voidaankin käsittää siis viisauden rakastamiseksi.

Filosofian maisteri (FM), joka on tutkintonimikkeenä humanistisella ja luonnontieteellisellä alalla. Tutkinto on mahdollista suorittaa Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Huomionarvoinen seikka on, että filosofian maisterit eivät useimmissa tapauksessa ole opiskelleet lainkaan filosofiaa ja suuri osa filosofian pääaineopiskelijoista valmistuu yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteen maisteriksi.

Filosofiaa on sanottu kaikkien tieteiden äidiksi, koska jokainen erityistiede on aikanaan ollut osa filosofiaa ja itsenäistynyt vasta sitten, kun on kyennyt omilla tutkimusmenetelmillään hankkimaan tosiasiatietoa maailmasta. Filosofia ei tutki tosiasioita vaan niiden löytämiseen käytettäviä metodeja, niiden ymmärtämiseen tarvittavia käsitteitä ja niitä koskeville käsityksille esitettyjä perusteita. Filosofia on siten ajattelua koskevaa ajattelua.

Filosofia jaetaan perinteisesti teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettiseen filosofiaan kuuluvat tiedon mahdollisuutta ja perusteita tutkivat tietoteoria ja tieteenfilosofia, sekä kaikkein yleisimpiä olemassaoloon liittyviä kysymyksiä pohtiva metafysiikka. Käytännöllisen filosofian puolelle kuuluvat ihmisten läheisemmin käytännön elämään liittyvät osa-alueet: etiikka, yhteiskuntafilosofia ja oikeusfilosofia. Ne tutkivat yksilön ja yhteisön toimintaan liittyviä arvo- ja normikysymyksiä. Mm. Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksella filosofian opetus keskittyy erityisesti teoreettisen filosofian metodikursseihin ja käytännöllisen filosofian eri osa-alueiden kursseihin.

Filosofia on sopiva sivuaine kaikille oman tieteenalansa perustavista käsitteellisistä, metodologisista ja arvo-ongelmista kiinnostuneille.
Erityisesti jatko-opinnoissa siitä voi olla suurta hyötyä, koska se antaa hyödyllisiä ajattelutaitoja ja -tekniikoita, joita voi soveltaa myös filosofian alueen ulkopuolelle. Näitä tarjoavat erityisesti tieteenfilosofian, argumentaation ja logiikan kurssit.

Filosofiaa pääaineenaan lukeneet sijoittuvat hyvin erilaisiin tehtäviin, pääasiassa kuitenkin tutkimus- ja opetusaloille. Työnsaantimahdollisuudet riippuvat kuitenkin ratkaisevasti sivuainevalinnoista. Laajat sivuaineopinnot (mielellään syventävät opinnot) esimerkiksi jossakin oikeus- tai taloustieteellisessä aineessa parantavat työnsaantimahdollisuuksia olennaisesti.