Taikinasta diktaattoriin

Hallintotieteen opintoihin sisältyy melko perusteellinen syventyminen johtamisteorioihin. Johtajuus ja johtaminen ovat liiketaloustieteen tutkituimpia ilmiöitä. Jo pelkästään johtajuuden määritelmiä on useita satoja ja asiasta on julkaistu tuhansia artikkeleita.

Johtajuustutkimukseen on monia näkökulmia. Yleisin, selkein ja perinteisin lienee teorianmuodostus johtajuudesta hallinnollisena asemana. Hallinnollinen asema voidaan saada perintönä, demokraattisilla vaaleilla tai väkivallalla vallan riistona. Yleisin menettely on valita tai nimetä johtaja tehtävään ylemmän vallankäyttäjän määräämänä. Selkeimpänä esimerkkinä on mm. valtion hallinto.

 Minun näkökulmani on vertailla johtajuutta kahden ääriominaisuuden eli autoritaarisyyden ja  ”antaa mennä”- johtamistyylin perusteella.

 Näiden kahden välimaastoon jää demokraattinen johtamistapa.

 Minkälainen sitten on autoritaarinen johtaja?

 Autoritaarinen johtaja tekee päätökset (asemavaltuus), ei osallistu toimintaan ja määrää työn organisoinnin. Palautetta hän antaa harvoin. Kiitokset ja moitteet tulevat perustelematta. Autoritaarinen johtamismalli on yleinen organisaatioissa, joiden tehtävät perustuvat lakiin, asetuksiin ja normeihin. Johtaja käyttää ylemmän viranomaisen, nimittävän viranomaisen tai eduskunnan hänelle välillisesti antamaa valtaa. Autoritaarisen johtajuuden hyvä puoli on selkeys ja positiivinen muodollisuus. Tiedetään mitä tehdään ja miksi.

Autoriaarinen organisaatio on juuri niin vahva kuin johtajansa.  Suomalaiset kaipaavat Kekkosiansa ja tarvitsevat Koskeloita. Johtaja voi olla auktoriteetti. Hyvä malli.

 Onko esimiehesi antaa-mennä-tyyppiä?

Antaa mennä - johtaja ei tee päätöksiä, ei osallistu toimintaan, ei osallistu organisointiin ja – kommentoi vain pyydettäessä.  Kun johtajuuden käsittää liiketaloudelliseen toimintaan kiinteästi kuuluvana menestystekijänä, ”antaa-mennä” – tyylillä johdettu organisaatio ei menesty. Pomo saa pian potkut! Antaa-mennä- johtajuus synnyttää organisaatiossa erilaisia kitkatekijöitä, koska ei tiedetä, kuka oikeasti johtaa. "Antaa-mennä"-tyylin organisaatiossa jokaisesta organisaation toimintaan osallistuvasta voi tulla ilkeilevä ”pikku nilkki”. Nilkki yrittää käyttää omaa, pieneen valta-asemaansa kuuluvaa oikeutta määräilemällä ja puuttumalla toisten tehtäviin ja valistamalla miten tehtävät hänen mielestään tulee tehdä. Antaa-mennä johtajuuden taakse kätkeytyy klikkejä ja pikku diktaattoreita.. Muodollisuus on negatiivista. Antaa-mennä-tyylin johtajuudella organisaatio näivettyy omaan olemattomuuteensa, koska ainoakaan hyvä idea ei pääse kukoistamaan. Antaa-mennä kun on alamäki… sanottiinhan laulussakin.

Entäpä demokraattinen johtajuus? Demokratia on pohjimmiltaan hyvä asia kun ihmiset pääsevät henkilökohtaisesti päättämään ja lopputulokseksi tulee perusteltujen esitysten pohjalta tehty päätös, mieluiten äänestämällä. Demokratiaa ei ole se, että esitys tuodaan käsittelyyn, mutta kukaan ei osallistu keskusteltuun.

Demokraattinen johtaja neuvottelee päätöksistä kaikkien kanssa, osallistuu aktiivisesti toimintaan ja tietää alaistensa tehtävät. Demokraattinen johtaja ohjaa työtä ja perustelee aina palautteensa. Perusteltu palaute on tärkein organisaation ja yksilön kehittymisen keino.

Miten demokratia organisaatiossa toimii? Edellytyksenä on avoimuus, yhteiset palaverit, tiimityö, osallistuminen, aktiivisuus, epäkohtiin puuttuminen, palaute ja ennen kaikkea tasavertaisuus. Yhdessä hyväksytyt arvot ja käytänteet ovat sisäistettyinä menettelytapoina, eikä vain työpaikan sosiaalisen tilan seinälle kiinnitettyinä – ”tehtiinhän tämäkin, kun oli pakko”- paperina. Organisaation olemassaolo on oikeutettua, koska yhteisössä tiedetään mikä on perustehtävä ja miten jokaisen omalta osaltaan tulee toimia tehtävän asianmukaiseksi suorittamiseksi. Julkisessa hallinnossa voi hyvällä syyllä puhua hyvästä hallintotavasta. Mikä on hyvää hallinnointia?

Hyvä hallintotapa julkishallinnossa tarkoittaa ytimekkäästi toimintatapojen ja –rakenteiden laatua, tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja tilivelvollisuutta. Hyvään hallintotapaan julkishallinnossa kuuluu olennaisena osana kansalais- ja asiakaslähtöinen toimintatapa. Hyvä hallintotapa edellyttää organisaatiorakenteiden ja johdon eri tasojen roolien selkeyttä ja roolien mukaista toimintaa. (Lähde:Valtioneuvosto, Hyvä hallintotapa sekä strateginen ohjaus ja valvonta,Valtioneuvoston controller, dosentti, OTT Tuomas Pöysti)